Esitykset Tuiran kirkossa 2017
pitkäperjantaina 14.4. klo 20
lankalauantaina 15.4. klo 16 & 20
pääsiäissunnuntaina 16.4. klo 16 & 20

Kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy!
Osoite: Myllytie 5, 90500 Oulu

Oman elämämme Simon

Simon Kyreneläisen rooli on tänä vuonna alkanut elää minussa eri tavalla kuin viime vuonna. Se on herättänyt kysymyksiä, kuka tuo mies oli ja miksi juuri hänet otettiin kansanjoukosta. Oliko se sattumaa, vai oliko hän kenties vierasmaalaisena ja ehkä tummaihoisempana ilmeisen ulkopuolisena, tietämättä tapahtumista, oiva kohde roomalaisille sotilaille? Hänet pakotettiin tuohon tehtävään. Kerrotaan, että Simon Kyreneläinen oli Pohjois-Afrikasta kotoisin ja tullut juutalaisten pääsiäisjuhlille Jerusalemiin.

”Niin paljon enemmän olisin tahtonut antaa. Niin paljon enemmän, kuin vain puuta kantaa”, laulaa INRI-pääsiäismusikaalin Simon. Mitä hän todella ajatteli ja tunsi katsoessaan häpeään tuomitun viattoman miehen kulkua kohti Golgataa. Mitä Simon Kyreneläinen olisi halunnut tehdä enemmän? Jotkin historian tarinat kertovat, että hän olisi ollut valmis itse uhraamaan henkensä ristillä pelastaakseen tämän miehen. 

Draamallisesti Simonin laulu INRI-pääsiäismusikaalissa on paikassa, jossa kuulijatkin ovat kokeneet jo monia tunteita. Edellä Jeesus on tuomittu, ruoskittu ja kansanjoukko on agressiivisesti halunnut kuolemantuomiota ja vaatinut ristiinnaulitsemista. Jeesuksen tuska on käsinkosketeltavaa. Jeesus lähtee hitaasti raahautuen kohti Golgataa ja kuolemaa Simonin laulaessa riipaisevan kaunista melodiaa.

”Kantakaa toistenne kuormia, iloitkaa iloitsevien kanssa ja itkekää itkevien kanssa.” Ristin kantaminen on myös vertauskuva. Sanotaan, että jokaisella on oma risti kannettavanaan, toisilla se on kevyempi kuin toisilla. Joillekin oma risti on liian raskas kantaa. Löytyykö silloin Simon avuksi? Entä oletko sinä ja olenko minä tosielämässä valmis Simonin rooliin, toisen tai toisten ristin kantajaksi? Löytyykö halua ja kykyä nähdä toisten ihmisten hätä, liian raskaaksi käyvä risti? Luulen, että meillä jokaisella on tarvetta joskus vierellä kulkijalle, oman taakkamme jakajalle, ristimme kantajalle. 

INRI-pääsiäismusikaali on ollut taas hieno matka, joka on opettanut vähän itsestä ja toisista. On ollut mahtava huomata, miten tästä porukasta on löytynyt Simoneita. Musikaaliperhe, joksi tämän projektin myötä olemme joukkoamme alkaneet kutsua, on ottanut jokaisen tekijän omakseen, on jaettu iloja ja suruja, mutta on myös kannettu toistemme taakkoja ja autettu huonoissa hetkissä eteenpäin. 

Ensi-illan ja lauantain esitysten jälkeen on jo haikeutta ilmassa. Työ on tehty ja nyt nautitaan työn hedelmistä, tästä INRI-kuplasta, jossa elämme ja lopuista esityksistä. Toivottavasti jokaiselle meistä musikaaliperheessä on löytynyt yksi oman elämämme Simon, joka on valmis ainakin hetken auttamaan ristimme kanssa. Toivottavasti jokainen meistä voi olla myös jollekulle Simon silloin, kun siihen on tarvetta. Ei pakotettuna Kyreneläisen tapaan vaan omasta halustamme auttaa muita.


Tommi Hekkala


Opetuslapset tukevat toisiaan myös epäuskon ja hädän keskellä. 


Yhteisöllisyys on ollut kantava voima musikaaliharjoituksissa. Samaan työryhmään mahtuu tekijöitä useista eri seurakunnista.